Miksi työelämä tarvitsee enemmän valmentavaa ajattelua?

Työelämä muuttuu vauhdilla. Organisaatiot uudistuvat, toimintaympäristöt muuttuvat ja ihmisiltä odotetaan kykyä oppia, mukautua ja kehittyä jatkuvasti. Muutoksen keskellä saatamme kuitenkin unohtaa kaikkein tärkeimmän:

Organisaatiot eivät muutu – ihmiset muuttuvat.

Uudet strategiat, prosessit tai tavoitteet eivät yksin vie työyhteisöä eteenpäin, jos ihmisillä ei ole mahdollisuutta pysähtyä, ajatella, oppia ja löytää omia voimavarojaan muutoksen keskellä.

Siksi tulevaisuuden työelämä tarvitsee enemmän valmentavaa ajattelua.

Valmennus on pysähtymistä olennaisen äärelle

Usein työelämässä etsimme nopeasti ratkaisuja.

Mitä pitää tehdä enemmän? Mitä pitää kehittää? Miten saavutamme seuraavan tavoitteen?

Harvemmin pysähdymme kysymään:

Mikä jo toimii?Mikä antaa meille iloa ja suuntaa?Mikä estää onnistumista?Mitä oikeasti tarvitsemme päästäksemme eteenpäin?

Valmennus tarjoaa tilan pysähtymiselle, oivalluksille ja uudenlaisen ajattelun syntymiselle.

Se ei ole valmiiden vastausten antamista. Se on ihmisen ja työyhteisön oman ajattelun, vahvuuksien ja potentiaalin esiin tuomista.

Ihmisissä on usein enemmän potentiaalia kuin arki antaa näkyä

Monessa työyhteisössä on valtava määrä osaamista, kokemusta ja ajatuksia, jotka eivät koskaan pääse täysin käyttöön. Ei siksi, etteivätkö ihmiset haluaisi osallistua.

Vaan koska kiire, epäselvät rakenteet, jatkuva suorittaminen tai psykologisen turvallisuuden puute voivat kaventaa ihmisten mahdollisuutta tuoda esiin parastaan.

Kun ihminen kokee tulevansa kuulluksi ja arvostetuksi, syntyy tilaa:

• uusille ajatuksille

• oppimiselle

• rohkeudelle kokeilla

• vastuun ottamiselle

• kasvulle

  
  

Valmennuksen yksi tärkeimmistä tehtävistä on tehdä näkyväksi sitä potentiaalia, joka on jo olemassa.

Valmentava kulttuuri vahvistaa koko työyhteisöä

Valmennuksellinen työote ei kuulu vain esihenkilöille tai johdolle.

Se on tapa olla vuorovaikutuksessa.

Se näkyy esimerkiksi siinä:

• kysymmekö vai oletammeko?

• kuuntelemmeko ymmärtääksemme vai vastataksemme?

• annammeko tilaa erilaisille näkökulmille?

• uskallammeko keskustella myös vaikeista asioista?

• 
  

Pienet kohtaamisen hetket rakentavat työyhteisön kulttuuria joka päivä.

Valmennus vahvistaa itsetuntemusta ja itsensä johtamista

Hyvä työelämä tarvitsee ihmisiä, jotka tuntevat itseään paremmin. Kun ymmärrämme omia vahvuuksiamme, toimintatapojamme ja kuormitustekijöitämme, meidän on helpompi johtaa omaa työtämme ja hyvinvointiamme.

Itsetuntemus auttaa tunnistamaan:

• missä olen parhaimmillani?

• mitä tarvitsen onnistuakseni?

• miten pidän huolta omista voimavaroistani?

• 
  

Työelämässä ei tarvitse jatkuvasti tulla joksikin enemmän.

Joskus tärkeintä on oppia hyödyntämään paremmin sitä, mitä meissä jo on.

Johtamisen tulevaisuus on enemmän mahdollistamista

Johtajan tehtävä ei ole enää tietää kaikkia vastauksia. Yhä useammin tärkeämpää on osata luoda ympäristö, jossa muut voivat löytää ratkaisuja.

Valmentava johtaminen rakentuu:

✓ luottamuksesta✓ kuuntelemisesta✓ läsnäolosta✓ oikeista kysymyksistä✓ ihmisten vahvuuksien tunnistamisesta

Kun ihmiset kokevat, että heihin luotetaan, he uskaltavat myös ottaa vastuuta, oppia ja kehittyä.

Tulevaisuuden menestys rakennetaan ihmisten kautta

Työelämässä puhutaan paljon tehokkuudesta, tavoitteista ja tuloksista.

Ne ovat tärkeitä. Mutta kestävät tulokset syntyvät ihmisistä, jotka voivat hyvin, kokevat työnsä merkitykselliseksi ja pääsevät käyttämään omaa potentiaaliaan.

Valmennus ei ole vain keino kehittää osaamista. Se on tapa rakentaa inhimillisempää työelämää.

Työelämää, jossa ihmiset eivät ainoastaan selviydy muutoksesta – vaan kasvavat sen mukana.

Johanna Kivinen Inhimillisemmän työelämän, psykologisen turvallisuuden ja ihmisten potentiaalin vahvistamisen puolesta